perjantain ajatus

Suklaapiirakkaa, unelmatorttua seka TUSKAISTA (toska)piirakkaa...silla on hyva lahtee viikonlopun viettoon..Ulkona on satanu vetta kuin....aivan kaatamalla, eika sinne viitti nokkaansakkaan laittaa. Kaytiin me aamupaivalla Dollarikaupassa lasten kanssa, saivat ostaa itselleen jotakin pienta kivaa. Mut eivat enaa muihin kauppoihin halunneet, joten kaahailtiin takaisin kotia sitten. Niimpa niimpa, iltapaiva tullut vietettya sitten tuolla kyokin puolella..En tosiaan oo leiponut maailman aikoihin, ja sen kylla osoitti unelmatorttujen tayte, ne taidetaan syoda ihan oman perheen voimin :D sen verran ruman nakoisia (mut sairaan hyvan makuisia) niista tuli! Katotaan miten toi tuskapiirakka tuolla uunissa parjailee. Taman jalkeen en enaa katokkaan keittioon pain vasta kuin iltapalaa tekiessani. Niin ihanaa siella on. Mutta joskus iskee sellainen leipomisvimma ja kuulosti etta siella suomessa joillakin on iskenyt joku muu vimma ;).

Joops, me oltiin siis eilen hautajaisissa...kuljettiin kylla ihan omia polkujamme: mina vieraana ja Brian uniformussa kunnioittamassa muiden palomiesten kanssa ystavansa poismenoa. Ja olihan se muuten juhlava tilaisuus. Todella hieno. Koskettava. Ikimuistoinen.

Elama jatkuu. Se jatkuu. Liian pitkaan ei pysty pysahtymaan. Tana aamuna kun silmani aukaisin, niin puhelimessani oli tekstiviesti, iloisesta tapahtumasta. Ystavaperheelle syntyi pienen pieni (2660g) tytto tana aamuna. 4 viikkoa etuajassa, mutta paa-asia etta kaikki meni hyvin. ONNEA W&T! Taa on tata elaman kulkua.

En nyt millaan jaksa syventya pohtimaan elaman suuria kysymyksia talla hetkella, joten palataampa takaisin tahan pintaliitoelamaan, eli leipomusten pakastamiseen. Sitapa siis tekemaan :) :) :) ja miks kolme hymya, koska kaks nuorimmaista sankaria on paikkareilla yhta-aikaa ja silloin elama on yhta juhlaa :):):)!